Suloinen Loviisa

Pitkän ja uuvuttavan matkan jälkeen saavuimme viimein tänään kapteeni ja kapteenska af Svedstubben merenrantahuvilalle Loviisan lumoavaan kaupunkiin. Matka totisesti oli aavistuksen tukala taivaalta meitä matkalaisia vainonneen paahteisen auringon ansiosta, ja toki on todettava, joskin leikillisessä mielessä, että paronittaren matkatavarat olivat niin runsaat, että vaunuista oli loppua tila kesken.

Kun vaunumme kurvasivat Loviisan kaupunkiin, emme paronittaren kanssa osanneet kuin haukkoa henkeämme: aurinkoisessa kesäillassa kylpevä kaupunki lumosi meidät täysin. Meillä on onni vierailla täällä ensimmäistä kertaa. Mamselli Sand on täällä kauppaliikkeensä asioilla, ja ystävällisesti hän otti paronittaren ja minut mukaansa. Tant Katarina ei vielä olisi suonut minun lähtevän matkalle: ilmeisesti retkeni Helsingforsiin herra tanssimestarin kanssa on edelleen hänen mielessään liian tuoreena. Kun herra tanssimestarimme sai kutsun saapua viihdyttämään armollista majesteettiamme sunnuntaiselle piknikille tanssilla ja kun herra tanssimestari valitettavasti estyi henkilökohtaisista syistä johtuen, oli minun astuttava hänen tilalleen. Tällaisessa tilanteessa rakas tätini ei suinkaan voinut kieltää minua lähtemästä! Jos kuningas kutsuu, ei siitä kutsusta kieltäydytä.

Kapteeni af Svedstubbe rouvineen on osoittanut mitä suurinta vierainvaraisuutta kutsumalla meidät luokseen vierailumme ajaksi. Kapteeni ajelutti meitä ympäri kaupunkia ja esitteli meille tärkeitä tai merkittäviä paikkoja, kuten maa- ja merilinnoitukset, komendantin talon, suolatorin, parakit ja Laivasillan. Kapteeni tarinoi paljon maa- ja merilinnoituksista sekä suurista rakennussuunnitelmista, joilla on tarkoitus taata kaupungin puolustus. Kuuntelin tätä kaikkea suurella mielenkiinnolla. Illalla palattuamme ajelulta kapteeni esitteli meille vielä kaupungin karttaa, jossa näkyivät suunnitellut linnoitukset ja muut rakennustyöt. Miten uljas tästä pienestä kaupungista tuleekaan! En ihmettele, että kuningas tahtoi nimetä tämän kaupungin rakkaan kuningattarensa mukaan.

Yllätykseksemme ja suureksi viihdytykseksemme herra kapteeni intoutui myös lausumaan meille runoarvoituksen. Uskallan ehkä mainita, että tämä sanaleikki nostatti punan poskillemme ja kirvoitti kevyen naurun yleisöstä, mutta herra kapteeni jatkoi tyynesti loppuun asti, vaikka joutui välillä tyynnyttelemään nauravaa naisyleisöään. Tokihan kyse oli vain neulasta kertovasta arvoituksesta, mutta se huvitti meitä suuresti. Kapteeni osoittautui loistavaksi lausujaksi.

Majoitumme kauniissa kesähuoneessa, jonka suuret ikkunat antavat merelle päin. Rakastan katsella ulos ikkunoista rehevään puutarhaan. Kesäyön aurinko kimalteli ikkunalaseissa taianomaisesti kuin keijut olisivat tanssineet. Aamulla varmasti saan herätä suloiseen aamuaurinkoon.

Meri näyttää niin suurelta ja voimakkaalta, kutsuvaltakin. En malta olla ajattelematta, että jossain kaukana sen rannoilla aukeavat aivan erilaiset kaupungit tarinoineen ja ihmisineen, jossain pitkien merimatkojen tuolla puolen. Voisi olla jännittävää päästä joskus purjehtimaan tai pienelle veneretkelle, mutta suuremmat merimatkat eivät minulle sovi, sillä meri tekee minut niin kovin helposti sairaaksi ja heikkovointiseksi. Mielelläni tyydyn vain haaveilemaan noista kaikista maista ja kaupungeista ja lukemaan veljeni kirjeitä.