Kesäinen arkipuku

Kesän alussa olimme Fredrika-rouvan kanssa Tukholmassa tapaamassa sikäläisiä ystäviämme. Vauxhallin, oopperan ja pique-niquen ohella meille jäi hieman aikaa kierrellä kaupungilla ja ihailla kaunista pääkaupunkia sekä toki tehdä myös ostoksia. Fredrika-rouva johdatti minut luottokankurinsa putiikkiin ja painotti, että vaikka putiikki saattoi näyttää hieman nuhruiselta, hinnan ja laadun suhde oli kohdallaan. Astuessani liikkeeseen mielessäni kyllä kävi, että tilassa oli aistittavissa ankeaa varastomaisuutta, mutta kuten Fredrika-rouva oli luvannut, valikoima oli laaja ja sai pään suorastaan humisemaan pukuhaaveista.

Valinnanvaikeuden ylitettyäni sain ostettua kankaat kesäiseen arkipukuun. Kukkakuosillisesta puuvillasta tehtäisiin jakku, vaaleanpuna-valkoraidallisesta puuvillasta hame.

Ljungbergin printtikangas 1700-luvun mallin mukaan

Raakasuunnitelmia hotellihuoneessa

Kimonojakku - muodin tuulahduksia Tukholmasta

Pistäytyessämme vielä sunnuntaiaamuna Kristinehovin kartanolla hyvästelemässä ystäviämme, näimme kauniin, varsin yksinkertaisen kimonojakun rouvan yllä. Fredrika-rouva käski minun painaa mieleeni tuo malli, sillä sellainen tulisi pukuni yläosasta. Totisesti saimme osamme Tukholman muodin tuulahduksista!

Niin minä seisoinkin jo paronittaren salongissa Fredrika-rouvan mitattavana paronittaren kirjatessa mittoja muistiin. Hetken aikaa Fredrikan pohdiskeltua ja leikattua kangasta, ylleni jo sovitettiin jakun kappaleita, joihin neulattiin laskoksia.

Etulaskokset, joita minun piti varjella kunniallani.

"Tästä laskoksesta älä luovu edes kunniastasi!" kävi kipakka käsky mamselli Fredrikalta. "Jos tämä laskos ei ole tässä seuraavalla kerralla, niin tiedät, miksi katson sinua sillä silmällä: olet menettänyt sekä laskoksen että kunniasi." Näiden sanojen saattelemana tuleva kimonomallinen jakkuni taiteltiin huolella koriini kotimatkaa varten.

Päätin saada puvun valmiiksi Kartanon suvipäivää varten, jotta voisin olla paronin ja paronittaren apuna kestitsemässä vieraita uudessa puvussani. Ajan huvettua oletettua nopeammin paronitar ojensi auttavan kätensä sydämellisyyttään ja auttoi puvun loppuun ompelemalla pahan ilman laskokset, jotka eivät olleet millään ensin asettua kohdilleen. Saankin täysin kiittää paronittaren kultaista luonnetta ja suurta sydäntä puvun valmistumisesta ajoissa.

Kesäpuku puun alla (c) Paroni